Moottoriharrastuksen historiaa

12 vuotiaana aloitin motocrossin. Krossipyörä vaatii niin paljon kuntoa, jota ei ollut mahdollista ylläpitää ja ajaminen kuitenkin viehätti, joten siirryin vuonna 2000 roadracingin (nykyinen circuit racing) pariin. Ensimmäinen kilpailuni oli vuonna 2003 600 cc soolopyörällä. 2011 siirryin 1000 cc pariin.

Miten päädyit juuri sivuvaunumoottoripyöräilyyn?

Uudet lajit kiinnostavat ja sivuvaunu on ajoteknillisesti paljon haastavampaa kuin soolopyöräily. Artiola on syypää.

Muistatko ensimmäisen ajokokemuksen sivuvaunupyörällä? Millainen se oli?

2015 syksyllä käytiin ajamassa. Vaikein laite mitä olen ikinä ajanut.

Mikä lajissa yllätti eniten alussa?

Se, miten läheinen on koko sivuvaunu yhteisö.

Mikä on ollut tähän mennessä mieleenpainuvin hetki radalla?

Hienoin kilpailu tähän mennessä Juliuksen kanssa kun kilpailtiin Makkulan kanssa ja vaihdettiin sijoituksia moneen kertaan samaan kilpailun aikana.

Kurvi vasemmalle

• Sivuttais g-voima pyrkii nostamaan pulkanpuolen ilmaan.
• Purkkiorja siirtää painoaan vasemmalle, tarvittaessa ulos pulkan yli.
• Kädet pitävät kiinni tangoista tai kahvoista, jalat tukevat runkoon.

Jos liike on myöhässä tai liian pieni, pulkka kevenee -> pito heikkenee -> yhdistelmä voi kaatua.

Kilpanopeuksissa reagointiaika mitataan kymmenyksissä.

Kurvi oikealle

Oikealle käännyttäessä dynamiikka muuttuu:

• G-voima painaa purkkiorjaa vasemmalle ja paino siirtyy pulkanpyörään.
• Pulkanpyörässä ei ole jousitusta eikä ohjausta, purkkiorja tekee kaikkensa saadakseen pitoa oikeanpuolen renkaille.
• Takapyörän pito on kriittinen.
• Purkkiorja siirtyy katteen päälle. Liikuttaa kehoaan eteen/taakse riippuen tilanteesta.

Tavoite:

• Maksimoida vetopito ulostulossa
• Estää sisäpyörän keveneminen
• Vakauttaa perä luiston rajalla

Kilpapyörissä takarenkaan kuormituksen hienosäätö voi ratkaista sekunnin kymmenyksiä.

Jarrutus: eteen kohdistuva g-voima

Voimakkaassa jarrutuksessa:

• Noin 1 g eteenpäin
• Purkkiorja siirtyy etuosaan
• Painopiste siirtyy alas ja eteen

Tämä lisää eturenkaan pitoa ja vähentää perän kevenemistä.

Jos purkkiorja jää liian taakse, yhdistelmä voi muuttua levottomaksi jarrutuksessa.

Kiihdytys: vetopidon optimointi

Kiihdytyksessä:

• Paino siirtyy taakse
• Purkkiorja voi siirtyä takapyörän päälle
• Tavoitteena maksimoida vetävän renkaan kuormitus

Kilpasivuvaunussa ulostulonopeus on usein tärkeämpi kuin sisääntulonopeus, joten purkkiorjan ajoitus ratkaisee.

Biomekaniikka ja fyysinen kuormitus

Purkkiorjan työ on fyysisesti erittäin raskasta:

• Jatkuvaa räjähtävää liikkumista
• Staattista jännitystä g-kuormaa vastaan
• Sydämen syke voi olla 160-190 bpm kilpailun aikana
• Ylävartalon, keskivartalon ja jalkojen voima ratkaisevia

Hän käytännössä "kiipeää" pyörän päällä jokaisessa mutkassa.

Tiimityö sekunnin murto-osissa

Kilpasivuvaunussa ei ole matkustajaa - on toinen kuljettaja.

Kuljettaja:

• Ohjaa
• Säätelee kaasua
• Hallitsee jarrut

Purkkiorja:

• Säätää painopistettä reaaliajassa
• Hallitsee sivuttais- ja pitkittäis-g-voimia
• Vakauttaa ajoneuvon pidon rajalla

Heidän liikkeensä ovat ennalta harjoiteltuja ja lähes refleksinomaisia.

Yhteenveto

Kilpasivuvaunupyörässä purkkiorjan asennot:

• Vastustavat ~1,8 g sivuttaisvoimia
• Määrittävät renkaiden kuormituksen
• Estävät sivuvaunun nousemisen
• Mahdollistavat suuremman kaarrenopeuden

Ilman purkkiorjan tarkkaa, aggressiivista ja oikea-aikaista liikkumista kilpasivuvaunupyörä ei olisi ajettavissa kilpailuvauhdissa.

Hän ei ole kyydissä - hän on olennainen osa ajoneuvon dynaamista tasapainojärjestelmää.